Ennaltaehkäisy tavoitteena

Suomi on loppuvuoden Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio, nyt siis toisen kerran. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset ministerit ja virkamiehet toimivat neuvoston kokousten vetäjinä. Puheenjohtajan tehtävä on edustaa kaikkia 25 jäsenvaltiota, myös yhteisön ulkopuolella sekä hakea päätöksenteossa kompromisseja muiden jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken. Ajatukset kansallisten lähtökohtien varaan rakennetusta työohjelmasta on siirretty suosiolla ja suurimmaksi osaksi syrjään. Työ jatkuu suoraan edellisen kauden tilanteesta. Suomen ja Itävallan yhteistyö onkin ollut onneksi sujuvaa ja tehokasta. Puheenjohtajavaltio pystyy parhaimmillaan vaikuttamaan muita tehokkaammin asioiden kulkuun.

Suomen puheenjohtajuuskaudella haetaan elintarviketurvallisuuden alueella ratkaisua 17-beta-estradiolin eläinlääkintäkäytön vaihtoehtoihin, aloitetaan eläinlääkejäämiä koskevien valvontasuunnitelmien uudistaminen sekä käsitellään komission esittämä linjaus valvontaviranomaisten koulutusta koskevan yhteisölainsäädännön tarpeesta. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjestää Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen kokouksia Suomessa.

Eläinten terveysasioissa ratkaistaan vesiviljelyeläinten tautien vastustamista koskevan lainsäädännön uudistus. Kalatauteja koskevat säädökset valmisteltiin päätöksentekokuntoon jo Itävallan puheenjohtajakaudella keväällä 2006 Suomen toimiessa työryhmän puheenjohtajana yhteistyösopimuksemme mukaisesti. Siten olemme saavuttaneet ensimmäisen menestyksemme jo ennen kauden varsinaista alkua. Eläintautirahastoa aiotaan uudistaa siten, että eläintautien vastustusohjelmat voidaan rahoittaa monivuotisina.

Eniten työtä on eläinten hyvinvointiasioissa. Itävallan puheenjohtajakaudella broilereiden hyvinvointia koskeva säädös muotoiltiin teknisen sisällön kannalta valmiiksi. Kesäkuun maatalousneuvostossa käyty keskustelu linjasi jäljellä olevien poliittisten ongelmien suhteen kompromissin mahdollisuuksia. Kompromissin tärkein elementti on, että korkein sallittu eläintiheys asetetaan yhteisötasolla vasta, kun hyvinvointi-indikaattorien tuottamaa tietoa on onnistuttu keräämään riittävästi. Komissio valmistelee myös korkean poliittisen profi ilin tuontikieltoa koirien ja kissojen nahoille päätettäväksi Suomen kaudella. Lisäksi käsitellään kertomukset tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja munivien kanojen suojeluvaatimusten sosioekonomisista vaikutuksista. Molemmat herättänevät keskustelun, onko varaa tiukentaa yhteisösäädöksiä vai pitääkö nyt pysähtyä odottamaan tehtyjen päätösten vaikutuksia.

Merkittävä tapahtuma Suomen kaudella on marraskuussa Brysselissä järjestettävä konferenssi, joka käsittelee yhteisön eläintautipolitiikan ulkoisen arvioinnin raporttia. Konferenssi järjestetään yhteistyössä komission ja Itävallan kanssa. Sen tavoite on strateginen keskustelu yhteisön eläintautipolitiikasta yhdessä sidosryhmien kanssa. Raporttiluonnosten perusteella on pääteltävissä, että pohjoismaiset näkemykset ovat hyvin esillä. Strategista linjaa halutaan muuttaa siten, että yhteisö tukisi aiempaa enemmän eläintautien ennaltaehkäisyä ja yhteistoimintaa elinkeinon kanssa. Lisäksi on tarpeen kytkeä eläinten hyvinvointia koskevat tavoitteet yhteisön eläintautipolitiikkaan. Uskon, että tärkein keskustelu käydään rahoituksesta, miten ennaltaehkäisy saadaan elinkeinon kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja parhaimmillaan myös kannattavaksi.

Suomi edustaa neuvostoa myös yhteisön ulkosuhteissa. Eläinlääkintäalalla tärkein ja samalla myös vaikein tehtävä lienee yhteisön Venäjä-suhteen kehittäminen edelleen. Laajentumiseen olemme hyvin valmistautuneita. Olemme muun muassa auttaneet Kroatiaa rakentamaan elintarviketurvallisuusjärjestelmää, joten tunnemme jo hyvin Balkanin alueen maiden ongelmat.

Olen varma, että ammattitaitoiset suomalaiset virkamiehet pystyvät toimimaan tehokkaasti ja avoimesti unohtamatta Suomelle tärkeitä seikkoja. Saattaa tosin olla, että lintuinfl uenssatilanne tai muu elintarvike- tai eläintautiongelma muuttuu syksyllä niin polttavaksi, että suunnitelmia joudutaan muuttamaan nopeasti. Tähänkin olemme valmiita ja myös riittävän kylmähermoisia ratkomaan vaikeat tilanteet.

Matti Aho
ylijohtaja, eläinlääkintäpäällikkö