Eläinten ja ihmisten terveydellä on läheinen yhteys. Yksinkertainen tosiasia on, että terveistä eläimistä saadaan turvallisia elintarvikkeita. Kasvintuotannon, kotieläintuotannon, teurastuksen, lihantarkastuksen, jalostuksen, kuljetuksen, varastoinnin ja kaupan kautta kuluttajan lautaselle päättyvän tuotantoketjun kaikkien lenkkien on pidettävä. Elintarvikkeiden turvallisuus on monen toimijan saumattoman yhteistyön tulos. Alkaneen vuoden haasteena on tuotantoeläinten terveyden edistäminen suunnitelmallisen neuvonnan ja seurannan keinoin. Tavoitteena on tautien ennaltaehkäisy hallitsemalla riskejä, eläinten hyvinvoinnin parantaminen ja tuotannon kannattavuuden lisääminen. Hyvässä myötätuulessa etenevä terveydenhuolto tarvitsee koordinoijaa. Toimintansa aloittava eläinten terveydenhuoltokeskus koordinoi kansallisen tason terveydenhuoltotyötä ja eläinten terveyttä koskevan tiedon hyödyntämistä. Lisäksi se kouluttaa eläinlääkäreitä ja tuottajia.
BSE- kriisi jatkuu Euroopan yhteisössä. Paniikinomaiset päätökset ovat olleet lähes viikoittaisia. Tästä huolimatta on vakavaan asiaan suhtauduttu Suomessa realistisesti ja melko tyynesti. Oli välttämätöntä, että BSE- tutkimuksia meilläkin lisättiin koskemaan hätäteurastettuja ja itsestään kuolleita nautoja vuonna 2001. Ensimmäisen vuosipuoliskon tulosten perusteella tehdään arviointi tarvittavista jatkotutkimuksista. Samassa yhteydessä olisi perusteltua luoda nautojen kuolinsyyrekisteri osaksi nautarekisteriä. Kaikkien itsestään kuolleiden nautojen kuolinsyy ja tilalla lopetettujen lopetussyy tulisi ilmoittaa rekisteriin. Epäselvissä tapauksissa tulisi selvittää mikä nautaa vaivasi.
Lihaluujauhon käyttö kiellettiin EU:ssa kaikilta tuotantoeläimiltä kesäkuun 2001 loppuun saakka. Käyttökieltoa on perusteltu valvonnan vaikeudella. On pidetty mahdottomana valvoa että märehtijät ruokittaisiin vain niille tarkoitetulla rehulla ja että eri eläinlajeille tarkoitetut rehut eivät pääse sekoittumaan rehutehtaissa.
Kriiseistä on mahdollista oppia. Nyt on herätty miettimään perusasioita. Joudumme maksamaan kalliisti kuvitelmasta että märehtijästä voi ongelmitta tehdä lihansyöjän. Onko lihaluujauhon käyttö muidenkaan tuotantoeläinten rehuna viisasta? Voiko oman lajin syöntiin liittyä riskitekijöitä joita ei vielä tunneta. Tuntemattoman uhkan käyttö päätöksen perusteluna vaatii rohkeutta ja vankkaa luottamusta näkemyksen kauaskantoisuuteen.
Kuluttaja haluaa eettisesti ja eläinsuojelullisesti hyväksyttävällä tavalla sekä muutoinkin hyviä tuotantotapoja noudattaen tuotettuja elintarvikkeita. Kuluttajaa on syytä kuunnella herkällä korvalla. Tällaisista elintarvikkeista on myös maksettava niiden arvon mukaan.
Hyvää ja merkityksellistä alkanutta vuotta.
Paula Junnilainen
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja