Koiranjalostuksen ongelmaseminaarista
Koiranjalostuksen ongelmiin pureutuvassa seminaarissa keskityttiin yhteistyöhön ja löydettiin ratkaisuja
Suomen Eläinlääkäriliiton,
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton, Eläinsuojeluliitto Animalian ja Helsingin
Eläinsuojeluyhdistyksen 22. toukokuuta Helsingissä järjestämässä seminaarissa
käytiin vilkasta ja rakentavaa keskustelua koiranjalostuksen ongelmakohdista ja
ratkaisuista, jotka jatkossa turvaisivat koirien hyvinvoinnin nykyistä paremmin.
Yli 150 osallistujaa keränneessä Jalostettua kärsimystä?
-seminaarissa näkemyksiään toivat esiin eläinten hyvinvoinnin,
eläinlääketieteen ja koirankasvatuksen asiantuntijat. Seminaarin
puheenjohtajana toimi Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario.
Seminaarin käynnisti
eläinlääketieteen professori emerita Marjatta Snellmanin alustus, joka
esitteli koiranjalostukseen vaikuttavia tekijöitä ja pureutui sen kipeimpiin
ongelmakohtiin. Snellman korosti, että verrattuna tuotantoeläinten jalostukseen
koiria jalostettaessa ihmisten tunteet ovat määräävässä asemassa. Koirat voivat
olla ihmisille suureksi iloksi ja hyödyksi, mutta koiria ei saa käyttää
ihmisten hyväksi niiden hyvinvoinnin kustannuksella.
Snellman muistutti, että
liiallisen jalostamisen ja inhimillistämisen tuloksena elinkelvottomia
koirayksilöitä käytetään jalostukseen, mikä tuottaa kärsimystä niin eläimelle
kuin sen omistavalle ihmisillekin. Snellmanin mielestä koiranjalostuksen
lähtökohdan tulisi olla sellainen, että kaikilla koirilla on oikeus luontevaan
elämään, johon kuuluvat mahdollisuus hengittää vapaasti, synnyttää normaalisti,
liikkua vaivatta ja omistaa säänkestävä turkki ja terve iho. Suomessa asiassa
on viime vuosina edetty terveempään suuntaan, vaikka lukuisia ongelmia edelleen
on. Pahimpina näistä Snellman esitteli englanninbulldogien hengitystieongelmat,
cavalierkingcharlesinspanieleiden ahtaaksi jalostetut kallot ja
saksanpaimenkoirien laskevasta selkälinjasta aiheutuvat selkävaivat.
Samoilla linjoilla oli Suomen Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja Kirsi Sainio, joka puheenvuorossaan toi esiin kenneljärjestöjen näkökulman koiranjalostukseen. Sainion mukaan koiranjalostuksen ongelmien yksi pääsyy on jalostusyksilöiden harvalukuisuus, joka johtuu koiramäärien romahtamisesta toisen maailmansodan jälkeen, kloonausta jäljittelevästä ulkonäköjalostuksesta sekä kennelmaailman konservatiivisuudesta ja politisoitumisesta. Sainio muistutti, että pohjoismainen koiranjalostus on verrattain edistyksellistä, ja koirien hyvinvointiasiat otetaan täällä huomattavasti vakavammin kuin muualla Euroopassa.
Toisen puheenvuoron käyttänyt Suomen koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja Juha Kares korosti, että kaikkien vastuullisten koirankasvattajien intressi on sama: terve ja hyvinvoiva koira. Kareksen mielestä koirankasvattajista on syyttä tehty sylkykuppeja, joita erityisesti tiedotusvälineet pitävät yksioikoisesti epäterveen koiranjalostuksen syypäinä. Kares muistutti, että tietomme jalostuksesta lisääntyy yhä kiihtyvää vauhtia samalla kun menneiden aikojen kasvattajien virheet vaikuttavat edelleen nykykasvattajien toimintaan. Kareksen mielestä koiranjalostuksen ei pitäisi olla koirien muuttamista, vaan sen pitäisi pääosin olla koirien ulkonäön säilyttämistä tai palauttamista takaisin terveempiin ilmiasuihin. Tärkeimpinä keinoina hän mainitsi eri koirarotujen väliset risteytykset ja maatiaiskantojen käytön, joita koiramaailman byrokratia Kareksen mielestä liiaksi vaikeuttaa.
Seminaarin päättänyt
paneelikeskustelu antoi ymmärtää, että koiranjalostuskentällä on yhteinen
tavoite: sekä koiran että ihmisen hyvinvoinnin takaavien keinojen löytäminen
yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yleisöstä kuultiin kuitenkin myös
kritiikkiä koko järjestäytyneen koiranjalostuksen mielekkyyttä kohtaan.
Tärkeimpinä
ratkaisuina koiranjalostuksen ongelmiin esitettiin roturisteytysten salliminen
geenien monimuotoisuuden lisäämiseksi, suuren yleisön koiratietämyksen
lisääminen valistuksen keinoin, eläinsuojelulain tarkentaminen kärsimystä
aiheuttavan eläinjalostuksen osalta, eläinlääkärikunnan, koirankasvattajien ja
koiranäyttelytuomareiden jatkokouluttaminen sekä kansainvälisen yhteistyön ja
pohjoismaisten jalostuskäytäntöjen vieminen Eurooppaan.
Koiran hankkimista
pohtivien ihmisen toivottiin hankkivan riittävästi tietoa valinnan pohjaksi,
jolloin koiran hyvinvointi voi toteutua ja perheen mielipaha vähentyä
esimerkiksi vähemmän sairastamisen takia. Niin paneelikeskustelijat,
tilaisuuden järjestäjät kuin yleisönkin edustajat näyttivät olevan yhtä mieltä
siitä, että seminaari oli tärkeä keskustelunavaus, jonka seurauksena yhteistä
päämäärää, koirien parempaa hyvinvointia, on aikaisempaa helpompi tavoitella.
Lisätiedot:
Suomen
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario, puh. 050 911 9117
Haastattelupyynnöt:
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton viestintäpäällikkö Maria Blomster puh.
050 557 2463
