Eläinlääkäripäivillä on yhteensä yhdeksän luentokokonaisuutta kolmen päivän aikana.
Niistä voi lukea tältä sivulta. Päivien ohjelmaan.

Avajaiset

Eläinlääkäripäivien avajaiset järjestetään viime vuosien tapaan keskiviikkona alkuillasta. Uutta on ajankohtainen paneelikeskustelu, jossa on mukana etujärjestöjä.

Ohjelmassa on tiukkaa asiaa eläinten hyvinvoinnista ja eläinsuojelusta. Omat puheenvuorot on varattu eläinten hyvinvointiin liittyvää viranomaistyötä tekeville ja tärkeimmille ja eniten yleistä keskustelua herättäneiden eläinlajien etujärjestöille. Mukana ovat Suomen Kennelliitto, Suomen Hippos ja Suomen Sikayrittäjät. Lopuksi aihetta käsitellään paneelikeskustelussa.

Perinteitä kunnioittaen ohjelmaan on sovitettu valtiovallan tervehdys toivottavasti oikeusministeriöstä, oman liittoomme puheenjohtajan ajankohtaiskatsaus sekä parhaiden postereiden palkitseminen ja Suomen Eläinlääketieteen Säätiön apurahojen jako.

Avajaisista on sujuvaa jatkaa Eläinlääkäripäivien näyttelyn avauksen jälkeen cocktail-tilaisuuteen näyttelyalueelle kollegoiden, kutsuvieraiden ja näytteilleasettajien pariin. Tervetuloa!

Liiketoiminta

Osio tarjoaa opastusta ja tietoa esimies- ja johtamistilanteisiin sekä työyhteisön kehittämiseen.

Aamupäivän tavoitteena on vahvistaa osallistujien osaamista ja oman persoonan käyttöä erilaisissa, haastavissakin, esimies- ja johtamistilanteissa sekä opastaa hyödyntämään näitä vahvuuksia alaistensa ohjaamisessa ja motivoinnissa. Kun tahti kiristyy ja tavoitteet on saavutettava entistä tehokkaammin, hyvä yhteishenki auttaa. Jokainen on yrityksessä tai yhteisössä tuloksentekijänä, joten työyhteisön rivien tiivistäminen ja innon ylläpitäminen tulevat entistä merkittävimmiksi.

Koulutusluennon lähtökohtana on: hyvän työyhteisön rakentaminen. Mitkä ovat hyvän työilmapiirin osatekijät ja mitä ne tarkoittavat toiminnan tasolla työyhteisössä sekä miten hyvä ilmapiiri käytännössä rakennetaan, ylläpidetään ja miten siihen sitoudutaan.

Pystyäkseen motivoimaan ja innostamaan muita esimiehen pitää ensin oppia tuntemaan omat tapansa viestiä.

Ajankohtaista

Vuorovaikutustaitojen merkitys yhteisössä: kun tieto ei yksin riitä, vaan sitä saa, miten tilaa.

* Oletko kokenut pettymyksen, kun ideasi mitätöidään lauseella: "Hyvä ajatus, mutta...?

* Oletko saanut itsesi kiinni oman statuksesi pönkittämisestä toisen kustannuksella?

* Oletteko palaverissa miettineet, miten ujon saisi esittämään pään sisällä olevat ajatuksensa? Ja toisaalta miten saisi hillittyä jyräävän tyylin ja silti pysyä jämäkkänä?

Iltapäivän ajankohtaisosuudessa pääpaino on keskinäisviestinnässä, jossa tuodaan esiin erilaisia viestintätyylejä sekä niihin liittyviä mahdollisia viestintäkatkoksia ja konfliktitilanteita ratkaisuineen.

Henkilöillä, joiden oman alueensa asiantuntemus on huippulaatua, tulee ammattitaidon lisäksi olla herkät tuntosarvet erilaisiin vuorovaikutus- ja viestintätilanteisiin. Se, miten joukkueella keskenään menee, heijastuu myös ulospäin ja siksi onkin tärkeää saada työviestintä sujumaan joka suuntaan!

Tämän luennon punaisena lankana kulkee omavastuu, asioiden oivaltaminen ja niihin sitoutuminen. Aiheina ovat myös kehon kielen tarttuvuus, tunnetilat ja niihin vaikuttaminen, hankalien tilanteiden hoito sekä erilaisuuden arvostaminen.

Tiede ja tutkimus

Tiede ja tutkimus -osiossa tähyillään tieteen huipulle.

Tie menestykseen kulkee vain kovan työn ja yrittämisen kautta, mutta kukapa tieteen parissa työskentelevä ei janoaisi kuulla kokeneempien tieteentekijöiden kokemuksia ja neuvoja. Aamun aloittaa tiedelehtien kuningas Naturen toimituksen edustaja paljastamalla, miten kaikkien tavoittelema Nature-julkaisu saadaan aikaan.

Tämän jälkeen kuulemme yhden maamme menestyneimmistä tutkijoista, syöpäbiologiaan erikoistuneen professori Kari Alitalon mietteitä omasta tutkimuksestaan ja tutkijanurastaan. Aamupäivän kruunaavat jo totuttuun tapaan Eläinlääkäripäivien posterinäyttelystä valitut lyhyet tuoreet katsaukset eläinlääketieteelliseen tutkimukseen. Tiede ja tutkimus -osion toivotaan innostavan kaikkia alallamme työskenteleviä ja sitä sivuavia tutkijoita ja tutkimuksesta kiinnostuneita kollegoita.

Pieneläimet

Nyt nostetaan kissa pöydälle: torstaina ja perjantaina on tarjolla kattavaa ja uusinta tietoa kissojen sairauksista.

Infektiotaudeista kartoitamme calici- ja herpes-virustauteja sekä alkueläimistä giardiaa ja trikomonasta. Lisänä on näistä taudeista katsaus suomalaisten kissojen tilanteeseen.

Saamme myös päivitettyä tietoa kissojen tarttuvasta vastakalvotulehdussairaudesta, FIP:stä. Kissojen hengitystiesairauksista kuulemme luennon pneumoniasta ja astmasta. Kissojen sydänsairauksien erityispiirteet tulevat tutuiksi ja kerrattua ja perehdymme myös kissojen virtsavaivoihin ja kroonisen kivun hoitoon.

Lisäksi keskitymme kissojen ruoansulatusongelmiin niin ruokahaluttoman, oksentelevan kuin ummetuksesta kärsivän kissan vinkkelistä. Kurkistamme myös kissan suuhun ja hampaisiin. Lopuksi yritämme löytää sen hoikan ja sulavan kissan pullean paksukaisen sisältä. 

Tarjolla on hieno tilaisuus kerrata ja uudistaa perustiedot kissasta.

Hevoset

Hevosluennoilla käsitellään tänä vuonna torstaina hevosten ähkyjä ja perjantaina kardiologiaa.

Torstaina luennoimaan saapuu Yhdysvalloista eläinlääkäri Anthony Blikslager, joka työskentelee hevoskirurgian professorina North Carolina State Universityn eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.

Anthony Blikslager on tehnyt väitöskirjansa gastroenterologiasta ja hän on suorittanut Diplomate of American College of Veterinary Surgery -tutkinnon. Hänen tutkimuksensa painopiste tällä hetkellä on tulehduskipulääkitysten vaikutus hevosen suoliston paranemiseen, mistä hänellä on lukuisia tieteellisiä julkaisuja. Hän on lisäksi kirjoittanut lukuisia hevosen ähkyyn liittyviä lukuja aihetta käsitteleviin oppikirjoihin. Aamupäivällä hän puhuu hevosten kipulääkityksestä ähkyn yhteydessä, minkä jälkeen keskitytään erilaisten ähkytyyppien tunnistamiseen sekä klinikkahoidon tarpeen arvioimiseen

Perjantaina Yliopistollisen hevossairaalan kliininen opettaja Michael Hewetson luennoi kardiologiasta. Päivän aikana käsitellään sydänpotilaan tutkimista ja sivuäänten arviointia, sydämen ultraääni- ja EKG-tutkimuksia ja yleisimpiä löydöksiä sekä eteisvärinän ja sydänlihassairauksien hoitoa. Luennoilla käydään myös läpi potilastapauksia osin vuorovaikutteisesti.

Tuotantoeläimet: naudat

Tuotantoeläinosiossa on aiheita taloustieteellisestä näkökulmasta, ja aloitusluento onkin tarkoitettu kaikille eläinlääkäreille työtehtävistä riippumatta.

Torstain tuotantoeläinosiossa käsitellään eläinlääketieteellistä ekonomiaa nautatilojen ja tarttuvien eläintautien osalta. Saamme vieraaksemme eläinlääketieteellisen ekonomian asiantuntijan Dr. Helmut Saatkampin Wageningenin yliopistosta Hollannista. Hän on julkaissut runsaasti artikkeleita tarttuvien tautien vastustamisesta muun muassa salmonellan ja sikaruton tiimoilta.

Aamun ensimmäinen luento on tarkoitettu kaikille eläinlääkäreille työtehtävistä riippumatta. Luennolla käsitellään taloustieteellistä lähestymistapaa ja talouden peruskäsitteitä. Niiden ymmärtäminen on tärkeää kaikille eläinlääkäreille, jotta voisimme vastata mahdollisimman hyvin asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeisiin.

Perusasioiden jälkeen perehdymme erilaisten esimerkkien valossa maito-, lihanauta- ja emolehmätilojen eläinterveyden ja tilan talouden välisiin yhteyksiin. Helmut Saatkamp kertoo maitotilojen päätöksenteosta BVD-vastustuksen tiimoilta. Tuotantoeläinten sairauden- ja terveydenhoidon erikoiseläinlääkäri Tuomas Herva esittelee lihanautojen hyvinvoinnin ja kannattavuuden suhteisiin liittyvää väitöskirjahankettaan. Emolehmätilallinen ja AtriaNauta -palvelun nautatilojen tuotepäällikkö Agronomi Susanna Vehkaoja puhuu eläinterveydestä ja emolehmätilan kannattavuudesta käytännössä.

Iltapäivällä Helmut Saatkamp kertoo ominta aluettaan olevasta tarttuvien eläintautien vastustuksesta taloustieteellisestä näkökulmasta. 

Tuotantoeläimet: siat

Tuotantoeläinosiossa on sika-aiheita muun muassa imeviin porsaisiin, porsastuotannon ekonomiaan ja etiikkaan sekä pikkuporsaiden ripuliin liittyen.

Tuotantoeläinluennot perjantaina keskittyvät imevien porsaiden hoitoon ja ongelmiin hoitavan eläinlääkärin näkökulmasta. Korkea pikkuporsaskuolleisuus on paitsi eläinsuojeluaktivistien, myös yhä useampien kuluttajien ja eläinlääkärienkin mielestä eettinen ongelma. Sianlihantuottajille pikkuporsaiden menetyksistä aiheutuu henkisen kuorman lisäksi vakavia taloudellisia tappioita.

Torstaina nautaosiossa luennoinut Helmut Saatkamp aloittaa perjantaiaamun sikasektion porsastuotannon ekonomiaa ja etiikkaa käsittelevällä esityksellä.

Jokapäiväiseen porsastuotantotilalla tapahtuvaan työskentelyyn ja neuvontaan tarvittavaa tietoa päivittävät Helsingin yliopiston Saaren klinikan tutkija Claudio Oliviero ja Helsingin yliopistossa toimiva eläinlääkäri Anna Ollila. Olivieron esitys määrittelee edellytyksiä onnistuneelle porsimiselle ja ensimmäisille tunneille porsimisen jälkeen. Ollila tarkastelee muutaman ensimmäisen elinpäivän aikana pahnueille ja yksittäisille porsaille tehtäviä tavanomaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia porsaiden terveyteen ja hyvinvointiin.

Pikkuporsasripulit haastavat jatkuvasti kaikkia sikapraktiikkaa tekeviä eläinlääkäreitä. Sikapatologi Taina Laine Evirasta tuo uutta ja kertaa vanhaa tietoa pikkuporsasripulien aiheuttajaorganismeista, niiden patologisanatomisesta taudinkuvasta ja oikeista näytteenottotavoista taudinaiheuttajien löytämiseksi. Kun ennaltaehkäisy aika ajoin välttämättä epäonnistuu, joudutaan hoitamaan sairastuneita pikkuporsaita. Näihin molempiin aiheisiin kuullaan kokeneen sika-praktikon, eläinlääkäri Katri Kaaron reseptejä.

Ennen ympäristöstä saatua ripulia tai muuta tartunnallista sairautta pikkuporsaalla voi olla jo syntymähetkellä perinnöllinen tai synnynnäinen sairaus. Professori Olli Peltoniemi Saaren klinikalta kertoo näistä sairauksista

Liha- ja teurastamohygienia

Teemana ovat HACCP-järjestelmä ja lihantarkastuksen uudistaminen.

Liha- ja teurastamohygieniaosiossa eläinlääkäri Chris Knight Campden BRI -firmasta luennoi aamupäivän HACCP-järjestelmän taustoista ja tukijärjestelmistä, HACCP-järjestelmän perusteista ja niiden soveltamisesta käytäntöön sekä laitosten HACCP-järjestelmien arvioimisesta. Tarkoituksena on tarjota kuulijoille tietoa ja palauttaa mieliin merkittävimmät HACCP-järjestelmää koskevat teoriat.

Campden BRI on Ison-Britannian suurin itsenäinen, jäsenpohjainen organisaatio, joka tutkii ja kehittää ruoka- ja juomateollisuutta maailmanlaajuisesti. Se tuottaa teollisuudelle tutkimustietoa ja antaa teknistä apua ja neuvontaa, jota tarvitaan tuotteiden turvallisuuden ja laadun takaamiseksi, prosessien tehostamiseksi ja tuotteiden ja prosessien kehittämiseksi. Tutkimusta ja kehitystyötä tehdään myös sopimuspohjalta muun muassa Ison-Britannian ministeriöiden, eri teollisuusyhtymien ja Euroopan unionin kanssa. Aid-avusteisten ohjelmien rahoituksella annetaan neuvoja ja apua kehittyville maille. Paitsi tuotantoteknologiaa koskien yrityksellä on myös asiantuntijoita elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisesta, tuotekehityksestä, maataloustuotteiden tuottamisesta sekä koulutustilaisuuksien järjestämisestä.

Iltapäivällä luennoivat eläinlääkintöylitarkastaja Anna-Maija Grönlund ja ELT Marjatta Rahkio EU:n lihantarkastuksen uudistamisesta viranomaisten ja toisaalta teollisuuden näkökulmasta. Uudistetut määräykset saattavat Suomessakin aiheuttaa suuria muutoksia lihantarkastushenkilökunnan työhön ja lukumäärään laitoksissa.

Elintarvike- ja ympäristöhygienia

Elintarvike- ja ympäristöhygienian osio jakaantuu kahteen teemaan: alkupäivä vietetään kauneushoitolapalvelujen terveysriskien parissa, ja loppupäivästä kuullaan ajankohtaisista ruokamyrkytysten aiheuttajista.

Kauneushoitolateema on kuntien terveysvalvonnassa toimiville ajankohtainen aihe. Kauneushoitoloiden määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt ja erilaisten hoitojen valikoima on monipuolistunut. Kauneushoitoloiden valvonnan haasteellisuutta lisää se, että hoitojen nimistä ei aina pysty päättelemään, millaisia riskejä hoitoon liittyy. Myös kauneushoitoloiden asiakkaiden terveydentilalla voi olla vaikutusta hoidon riskeihin etenkin, kun yhä suurempi osa hoitoloiden asiakkaista on varttuneempaa väkeä.

Luentokokonaisuuden aloittaa kosmetologi ja ammatinopettaja Kaisa Sjöblom Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Säätiöstä. Hän esittelee tämän päivän kauneushoitolassa tarjottavia moninaisia palveluita sekä näihin palveluihin liittyvien mahdollisten terveysriskien hallintaa. 
Anna-Liisa Vesala Plastiikkakirurgien yhdistyksestä kertoo kauneushoitolapalvelujen terveysriskeistä lääkärin näkökulmasta ottaen huomioon eri tyyppisten hoitojen erityiset riskit sekä asiakkaiden terveydentilasta johtuvat riskit. Ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen Valvirasta kertoo terveydensuojeluvalvontaa ohjaavana keskusviranomaisena, mihin kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulisi kauneushoitoloiden valvonnassa panostaa. Lakimies Pauliina Kanerva Tukesista käsittelee omassa luennossaan uuden kuluttajaturvallisuuslain vaikutusta kauneushoitolapalveluiden turvallisuuden valvontaan.

Kauneushoitolateeman jälkeen siirrytään ruokamyrkytysten pariin kuulemaan dosentti Leena Maunulan esitelmää, miksi norovirukset leviävät pakastevadelmien välityksellä juuri Pohjoismaissa. Kuluvan vuoden aikana väittelevä Sanna Hellström esittelee väitöskirjansa aihetta: jälleen niin ajankohtainen Listeria monocytogenes ja sen epidemiologiaa.