Eläinlääkärilehti 5/2017

Suuri tuntematon: kunnaneläinlääkäri maakunnassa

Maakuntauudistusta koskevan lainsäädäntöpaketin lausuntokierros päättyi ja lakiesityksiä odotetaan eduskuntaan syksyllä. Silloin selviää, onko lausunnoissa esitettyjä vaatimuksiamme huomioitu jatkovalmistelussa. Toivottavasti lakiesityksistä olisi luettavissa muun muassa parannuksia siirtyvän henkilöstön muutosturvaan ja viranomaisen pätevyysvaatimusten määrittely eläintauti- ja eläinsuojeluvalvonnassa. Jos näistä ei säädetä lakitasolla, on jatkettava asioiden ajamista jokaisessa maakunnassa erikseen.

Maakuntauudistuksen myötä kunnaneläinlääkärien ja läänineläinlääkärien työnantaja vaihtuu ja henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. KT Kuntatyönantaja ja myös tuleva maakuntatyönantaja aloitti valmistautumisen uudistukseen vuonna 2015, jolloin puhuttiin vain sote-uudistuksesta. Kuntien palveluksessa olevien lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien työehtosopimusneuvotteluja on käyty siitä lähtien tarkoituksena selkeyttää palkkausjärjestelmää. Eläinlääkärit ovat jatkaneet mukana neuvotteluissa, vaikka ympäristöterveydenhuolto putosikin sote-junasta useassa maakunnassa. Työnantajan tavoite on yhdenmukaistaa kunnaneläinlääkärin palkkausjärjestelmää lääkärien ja hammaslääkärien kanssa. Eläinlääkäreille on edullista pysyä mukana Lääkärisopimuksessa, sillä Lääkärikartellin painoarvo neuvotteluissa on vahva.

Uudesta palkkausjärjestelmästä neuvotteleminen on herättänyt ymmärrettävästi huolta kunnaneläinlääkärien keskuudessa. Jotkut ovat pohtineet, miksi neuvotteluista ei ole tiedotettu enempää. Toistaiseksi mitään konkreettista tiedotettavaa ei ole ollut. Palkkausjärjestelmän mahdollisesta muutoksesta keskustellaan työnantajan kanssa sitoumuksetta ja selvitetään löytyisikö sopiva malli. Mallissa, josta keskustellaan, peruspalkan osuus olisi nykyistä suurempi ja toimenpiteiden pienempi. Työnantaja perisi maksut asiakkailta ja huolehtisi lääkehankinnoista ja työvälineistä.

Työnantajan tavoite yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa palkkausjärjestelmää ajaa sen ohi, että nykyinen kunnaneläinlääkärijärjestelmä on työnantajalle edullinen. Eläinlääkäri hoitaa itse suuren osan normaalisti työnantajalle kuuluvista kuluista, kuten osan työvälineistä ja auton. Myös lääkevaraston hallinta ja hävikki ovat eläinlääkärin kontolla, samoin tappiot maksamattomista laskuista.

Halpaa työnantajalle on myös se, että kunnaneläinlääkäri voi työskennellä viikossa yli 100 tuntia päivystysvuoron osuessa kohdalle ilman, että on kyse kalliista ylityöstä. Työajan piiriin kuulumisesta ei tällä hetkellä neuvotella. Lepoajat ja päivystyskorvauksen taso kuitenkin pidetään keskustelussa mukana.
Moni miettii, onko uudesta palkkausjärjestelmästä neuvotteleminen kenenkään edun mukaista. Nykyisen järjestelmän säilyttäminen olisi edullista niiden kunnaneläinlääkärien kannalta, joiden alueella on paljon praktiikkaa mutta vähän yksityistä palvelutarjontaa. Alueilla, joilla potilaat ovat jo vähentyneet, mutta päivystyksen ja peruseläinlääkäripalveluiden varmistamiseksi kunnaneläinlääkäreitä yhä tarvitaan, palkkausjärjestelmän muutos taas tuntuu houkuttelevalta.
Kunnaneläinlääkärijärjestelmän olemassaoloa voidaan pitää ainoana takeena sille, että koko maassa on kattavasti saatavilla eläinlääkäripalvelua tuotantoeläimille sekä päivystysaikaista palvelua kaikille eläimille kohtuullisella etäisyydellä. Muista Euroopan maista on tehty tutustumiskäyntejä Suomeen sen selvittämiseksi, miten meillä maaseudullakin saadaan eläinlääkäripalvelut toimimaan.

Yhteistoiminta-alueilla kunnaneläinlääkärin peruspalkat ja päivystyskorvaukset on voitu paikallisesti sopia virkaehtosopimuksen minimiä paremmiksi. Paikallisten sopimusten jatkosta ei ole takeita maakunnissa. Jotta kunnaneläinlääkärit eivät löydä itseään päivystämästä harvenevia potilaita nykyisen virkaehtosopimuksen mukaisella minimiperuspalkalla ja päivystyskorvauksella, on syytä miettiä myös muunlaisia malleja kunnaneläinlääkärien palkanmuodostukseen.
Mikäli kunnollinen malli löydetään, sitä on harjoiteltava paperilla ennen käyttöön ottoa. Uusi järjestelmä astuisi voimaan vasta siirtymämääräysten jälkeen, ei siis vielä 1.1.2019.

Rentouttavaa ja lämmintä kesää kollegat!

Päivi Lahti
puheenjohtaja