Eläinlääkärilehti 7/2017

Juhlat juhlittu

Kun Eläinlääkäriliitto perustettiin 125 vuotta sitten, oli perustamiskokouksen motto Concordia res parvae crescunt, alkuosa sanonnasta ”sovussa pienet asiat kasvavat, epäsovussa suuretkin tuhoutuvat”.

Sanonta on ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. Eläinlääkärien työmaailmassa muutosvauhti on kova joka sektorilla. Muutokseen tarvitaan tukea, ja sitä pitää saada omasta ammattiliitosta. Jäsenestä voi tuntua, että juuri oma asia jää syrjään, kun pieni liitto jakaa voimansa eri suuntiin.

Kuntasektorilla Eläinlääkäriliitto vaikuttaa työehtoihin ja palkkausjärjestelmään neuvottelemalla suoraan KT Kuntatyönantajan kanssa. Loppuvuodesta neuvotellaan nykyisen lääkärisopimuksen jatkosta, ja kun ratkaisu on saatu, jatketaan palkkausjärjestelmän uudistamisesta käytäviä keskusteluja.

Liiton itsenäinen neuvotteluasema säilyy maakuntauudistuksessa, jonka myötä miltei kaikkien kunnissa ja aluehallintovirastoissa työskentelevien eläinlääkärien työnantaja vaihtuu maakunnaksi vuonna 2020. Maakuntauudistuksen valmisteluun vaikutetaan niin valtion tasolla kuin paikallisesti.

Ensi vuoden alkupuolella ympäristöterveydenhuollon alan lakiesitykset tulevat eduskuntaan ja tiedetään millaisin reunaehdoin toimintaa järjestetään maakunnissa. Työmarkkinaneuvottelujen kannalta on merkityksellistä, joudutaanko osa maakunnan eläinlääkäripalveluista yhtiöittämään, eli siirtyykö osa virkaeläinlääkäreistä työsuhteisiksi virkaehtosopimuksen ulkopuolelle.

Eläinlääkärit Evirassa toipuvat organisaatiouudistuksesta ennen viraston yhdistymistä Ruokavirastoksi kahden pienemmän kanssa. Kollegat yliopistolla totuttelevat elämään hallinnon- ja tutkinnonuudistusten kanssa. Virka- ja työehtosopimusneuvottelut käydään sekä valtiolla että yliopistolla loppuvuodesta. Vaikuttaminen eläinlääkärienkin työehtoihin tehdään neuvottelujärjestö JUKOn kautta, johon liitolla on tiivis yhteys.

Yksityissektorilla yhä useampi eläinlääkäri on eläinlääkäriasemaketjun työntekijä. Alalle tarvitaan työehtosopimus työntekijöiden turvaksi pääomasijoittajien tuotto-odotusten paineeseen. Asian selvittäminen ja mahdollisen neuvotteluosapuolen löytäminen on pitkä prosessi. Tässä tilanteessa onkin välttämätöntä, että liiton työehtosuositusta yksityiselle sektorille saadaan päivitettyä. Työntekijä- ja yrittäjävaliokunta yrittävät päästä suosituksesta yhteisymmärrykseen.

Itsenäisiä eläinlääkäriyrittäjiä liitto palvelee antamalla juridista neuvontaa ja mahdollistamalla etuja Akateemisten yrittäjien kautta. Lisäksi liiton eläinlääkintähuoltotyöryhmässä pyritään löytämään ratkaisuja yrittäjien ja kunnaneläinlääkärien epäterveeseen kilpailuasetelmaan.

Jotta eläinlääkärin ammatti on jatkossakin arvostettu asiantuntija-ammatti eikä matalapalkka-ala, täytyy liiton pystyä vaikuttamaan sekä työnteon ehtoihin että ihmisten käsitykseen eläinlääkärin ammatista.
Mielikuva eläinlääkärin työstä täytyy saada vastaamaan ammatin monipuolista todellisuutta ja eläinlääkärin laaja-alaista osaamista. Vaikka ammattimme on eriytynyt ja teemme erilaisia eläinlääkärin töitä, meillä on silti vankka yhteinen pohja osaamiselle.

Meneillään on suuria muutoksia, joissa meidän ammattikuntana täytyy onnistua. Juuri nyt ”sovussa pienet asiat voivat kasvaa, epäsovussa suuretkin tuhoutua”. Liitto voi onnistua sitä paremmin, mitä aktiivisempia ja lukuisampia jäsenet ovat.
Liiton valtuuskunta kokoontuu marraskuun lopussa keskustelemaan ja päättämään liiton tavoitteista seuraavalle kolmivuotiskaudelle sekä ensi vuoden toimintasuunnitelmasta. Valtuuskunnan jäseniä kannattaa nyt evästää sillä, mitä asioita tulisi ensisijassa viedä eteenpäin.

Liiton 125-vuotisjuhlallisuudet on nyt saatu kokonaisuudessaan vietettyä hienoissa tunnelmissa. Neljännesvuosisadan kuluttua sitten uudelleen. Kiitos kaikille mukana olleille! Eläinlääkäripäivillä on vielä pieni kattaus juhlaohjelmaa tarjolla.

Mukavaa loppusyksyä!

Päivi Lahti
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja