Eläinlääkärilehti 4/2017

Suojele mikrobilääkkeiden tehoa!

Mikrobilääkkeiden tehon menetys bakteerien resistenssin yleistyessä on nostettu YK:ta myöten maailmanlaajuiseksi uhaksi. Aasian maissa, joihin myös suomalaiset ahkerasti matkustavat lomailemaan, resistenssitilanne on hyvin huono.

Resistenssiuhan torjumiseksi WHO:n jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset, yhteisen terveyden näkökulmasta tehdyt, resistenssin torjunnan toimenpideohjelmat ensi kesäkuun loppuun mennessä. Suomen 5-vuotista toimenpideohjelmaa on valmisteltu lähes vuoden ajan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Valmistelun aikana Evira on saanut eri tahoilta lukuisia eläinten lääkintää ja elintarviketurvallisuutta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Kaikkia yksityiskohtaisia ehdotuksia ei saada sisällytettyä toimenpideohjelmaan, mutta niitä hyödynnetään jatkotyöskentelyssä.

Toimenpiteitä toteuttamaan tarvitaan meitä kaikkia eläinlääkäreitä, Suomen Eläinlääkäriliittoa, alan yhdistyksiä, eläinlääketieteellistä tiedekuntaa ja muita asiantuntijatahoja. Praktikko on avainasemassa päättäessään potilaan diagnoosista ja hoidosta. Hänen on perusteltava sairaan eläimen omistajalle, jos oireet eivät tällä kertaa edellytä mikrobilääkettä. Yhtä tärkeää on perustella, miksi hoitoon tarvitaan mikrobilääkekuuri ja miksi kuuri on annettava loppuun asti eläinlääkärin ohjeita noudattaen. Oletko eläinlääkärinä valmis puolustamaan mikrobilääkkeiden tehon säilymistä ja kertomaan hallitusta mikrobilääkkeiden käytöstä asiakkaillesi?

Hallittuun mikrobilääkekäyttöön liittyvä perus-, jatko- ja täydennyskoulutus on tärkeää. Sen myötä me eläinlääkärit saamme vastata jatkossakin toimenpiteistä, jotka edistävät hallittua mikrobilääkekäyttöä eläimillä sekä vähentävät elintarvikkeiden välityksellä leviävien resistenttien bakteerien terveysvaaroja. Työn tueksi tarvitaan tietoa ja tutkimusta esimerkiksi resistenssin esiintymisestä, eläinlajikohtaisesta mikrobilääkkeiden käytöstä, infektioiden ennaltaehkäisystä ja tautisuojauksesta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia tukevista toimintatavoista. Näistä asioista on myös kerrottava eläinten kanssa työskenteleville, eläinten omistajilla ja kansalaisille.

Resistenssiin liittyvät asiat eivät ole helppoja. Esimerkiksi eläimistä tai elintarvikkeista peräisin olevat ESBL-bakteerit eivät useinkaan ole samoja kuin ihmisten sairauksia aiheuttavat ESBL-bakteerit. Viestinnässä ja mediassa nämä kaikki kuitenkin muuttuvat samoiksi superbakteereiksi. Tietoa on jaettava, vaikka se hetkellisesti lisäisikin tuskaa. Taustoittavan tiedon jakaminen vie aikaa, mutta lisää ymmärrystä.

Suomessa tuotantoeläinten mikrobilääkekäyttö on moniin muihin Euroopan maihin verrattuna maltillista. Tätä on edesauttanut elinkeinon terveydenhuoltotyö. Myös viranomaistyö on pääosin keskittynyt tuotantoeläinten hallitun mikrobilääkekäytön edistämiseen. Resistenssi ei kuitenkaan ole vain tuotantoeläinten ja elintarviketurvallisuuden ongelma: toimenpiteitä tarvitaan seura- ja harraste-eläimillä sekä turkiseläimillä resistenssikehityksen hidastamiseksi. Kiitos, että olet tässä työssä mukana!
Seuraeläinten hoidossa Suomessa käytetään mikrobilääketabletteja enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. On siis tarpeen tarkastella hoitokäytäntöjä ja infektiohallintaa, jotta saamme kirittyä muiden Pohjoismaiden etumatkan kiinni. Ehdimme vielä hyvin mukaan suojelemaan mikrobilääkkeiden tehoa.

Liisa Kaartinen
Ylitarkastaja,
Lääkitsemisen valvonta
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen asiantuntijaryhmä MTKA:n jäsen