Eläinlääkärilehti 1/2017

Kollegiaalisuus kipinöi – ja kannattaa

Me eläinlääkärit kannamme isoa vastuuta kansanterveydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Tietyt tehtävät on osoitettu vain meille eläinlääkäriksi koulutetuille. Työ on vaativaa, ja asiakkaat sekä yhteiskunta odottavat meiltä onnistumisia.

Ammattikuntamme voi melko itsenäisesti määritellä, miten yhteiskunnan meille osoittamat tehtävät hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Suuri valta ja vastuu luovat tarpeen säädellä toimintaa myös ammattikunnan sisäisillä säännöillä ja ohjeilla. Eläinlääkäriliitolla on pitkään ollut sekä eettinen ohje että kollegiaalisuussäännöt. Niitä päivitetään säännöllisesti, viimeksi syksyllä.

Kollegoiden tuki on tärkeää eläinlääkärin työssä kehittymisen ja jaksamisen kannalta. Huoli kollegiaalisuuden heikkenemisestä on kasvanut eläinlääkärien keskuudessa. Myös lääkärit keskustelevat muutoksestaan.

Eläinlääkärien nopeasti kasvaneen määrän ja työnkuvien eriytymisen myötä tunnemme toisemme huonosti. Kokemuksemme opiskeluajoilta tai eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta yhdistävät meitä vähemmän kuin aiemmin.

Ammattikunnan sisäisiin keskusteluihin tulee helposti kipinää ihmisten lähestyessä asiaa hyvin erilaisista lähtökohdista. Keskinäisen ymmärryksen lisäämiseksi on yritettävä avoimin mielin kuunnella ja hahmottaa toisen näkökulmaa.

Kun yritämme ratkoa erimielisyydet toverillisesti kollegoiden kesken ja pidämme mielessä myös oman erehtymisen mahdollisuuden, toimimme kollegiaalisesti. Kun suhtaudumme toisiimme hyväntahtoisesti ja pidättäydymme arvostelemasta kollegaa asiakkaalle, lisääntyy myös keskinäinen arvostuksemme. Koko ammattikunnan arvostus perustuu osin siihen, miten arvostamme toisiamme. Eläinlääkärin ammatin arvostusta on syytä yrittää nostaa.

Käynnissä oleva maakuntauudistus sekä kehittää että koettelee kollegiaalisuutta. Valmistelu tuo eläinlääkäreitä yhteen keskustelemaan ja tutustumaan. Joku voi tuntea asemansa epävarmaksi uudistuksessa ja toinen nähdä mahdollisuuden ajaa omaa etuaan ohi muiden. Meidän on keskityttävä toteuttamaan yhteistä tavoitetta maakunnallisesta ympäristöterveydenhuollon kokonaisuudesta, jossa tehtävät hoidetaan tarkoituksenmukaisesti riittävin resurssein, ja myös yksityinen palveluntarjonta kartoitetaan ja huomioidaan. Elintarviketurvallisuus pidetään korkealla tasolla, kaikille eläimille on saatavilla eläinlääkärin apua kohtuullisella etäisyydellä ja hinnalla kaikkina vuorokaudenaikoina, eläintaudit voidaan havaita ja torjua nopeasti, ja eläinsuojeluvalvontaa tehdään eläinlääkärivoimin parityönä.

Eläinlääkäreitä on riittävästi hoitamaan kaikkia maakunnallisia eläinlääkärin tehtäviä eikä ole tarpeen laajentaa toimivaltaa muille maakunnan työntekijöille.
Eläinlääkäriliitto on 125-vuotisen historiansa aikana ollut mukana monessa muutoksessa. Yhteistyöllä eläinlääkärit ovat saaneet vietyä asioita haluamaansa suuntaan. Uusia ilmiöitä alallamme ovat kasvava työttömyys sekä yksityissektorin työntekijöiden asemaan kohdistuvat heikennykset. Myös yliopiston ja valtion virastojen uudistukset kuormittavat henkilöstöä. Eläinlääkäriliiton keskeisiä tavoitteita ovat työllisyyskehityksen kääntäminen ja työntekijän aseman vahvistaminen.   
Eläinlääkäriliitto toimii jäsentensä yhdyssiteenä. Liiton täyttäessä 125 vuotta järjestetään pitkin vuotta tapahtumia, joihin eläinlääkärien toivotaan osallistuvan ja kollegiaalisuuden vahvistuvan.

Hyvää alkanutta vuotta kollegat, ja onnea 125 vuotta täyttävälle liitollemme!

Päivi Lahti
Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja