Eläinlääkärilehti 1/2016
Elias Dahlsten

Eläinlääkärikoulutus ahdistettuna nurkkaan

Kulunut vuosi on ollut melkoista myllerrysten aikaa tiedekunnassa ja koko yliopistolla.

Paineita tuovat hallituksen läpi ajamat ja eduskunnan pelottavankin suurella enemmistöllä hyväksymät yliopistojen leikkausaikeet. Apteekkikompensaation poistuminen koskettaa erityisesti Helsingin yliopistoa, jonka perusrahoitukseen leikkausten vaikutus on noin 20 prosenttia. Keskushallinto on siis säästöpaineiden alla, ja syksyn aikana on käyty yt-neuvotteluja. Henkilöstökustannuksien pienentämiseksi on ehdotettu jopa 1 200 henkilön vähennystä – tämä toki koskettaa enemmän hallinto- ja tukihenkilöstöä, mutta giljotiinilta eivät säästyne tutkijat ja opettajatkaan. Neuvotteluista on tihkunut tietoa niukasti; alun hyvästä yhteistyöhengestä ei enää viimeisimmissä tiedotteissa ole mainittu.

Eläinlääkäriliiton yliopistolla työskenteleviä jäseniä neuvotteluissa edustaa Julkisalan koulutettujen keskusjärjestö JUKO ry., jonka luottamushenkilöiden sekä neuvottelupäällikön kanssa tehdään yhteistyötä asiamme edistämiseksi. Neuvottelupäällikkö tuntee eläinlääkäri- ja lääkärikunnan asioita, koska hän on työskennellyt sekä Eläinlääkäriliitossa että Lääkäriliitossa. Lehden ilmestyessä neuvottelujen tuloksesta opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta lienee juuri tiedotettu.

Liiton valtuuskunta asetti tavoitteeksi eläinlääkärien kiristyneeseen työtilanteeseen vaikuttamisen opiskelijamääriä pienentämällä. Tämä on koettu tiedekunnassa, erityisesti eläinsairaalassa, merkittäväksi asiaksi, sillä klinikkaryhmien koot ovat paisuneet eikä potilasmateriaalia riitä kaikille opiskelijoille. Perustoimenpiteiden ja leikkausten osuminen jokaiselle opiskelijalle klinikkavuoden aikana ei ole itsestäänselvyys. Kun opiskelijamääriä aikoinaan nostettiin, eräänä ehtona oli opetushenkilöstön lisääminen vastaavassa suhteessa. Tämä ei säästöpaineiden seurauksena ole täysimittaisesti toteutunut. Opiskelijamäärien vähentäminen aiheuttaisi mahdollisesti paineita ennestään vähentää opetusresursseja. Silloin opettavien eläinlääkärien työpaikat mahdollisesti vaarantuisivat. Opiskelijamääräasiassa on edettävä varoen.

Meneillään olevan sote-uudistuksen linjaukset eläinlääkäreiden yhteiskunnallisesta roolista liittyvät myös yliopiston uudistuksiin. Elintarvike- ja ympäristöhygienian ja valvonnan opetusta on useaan otteeseen ehdotettu avattavaksi muiden tiedekuntien opiskelijoille, ja jopa yhdistettäväksi elintarviketieteilijöiden opetukseen. Samalla kun korostamme eläinlääkärien roolin ympäristöterveydenhuollossa olevan nimenomaan ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja sisältävän yhteyksiä humaanilääketieteeseen, ammattikuntaamme pyritään yhdistämään kunnallisesti tekniseen toimeen ja yliopistolla maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan.

Yliopistossa työskentelee noin sata liiton jäsentä. Yliopiston eläinlääkärien työehtojen ja työolojen eteen vaikutetaan jatkuvasti aktiivisesti. Yliopiston työehtosopimuksen työehdoista ja työaikamääräyksistä järjestetään säännöllisesti koulutustilaisuuksia: seuraava järjestettäneen alkuvuodesta. Päivitä tietosi liittoon, jotta kohdennetut yhteydenotot saapuvat perille. Eläinsairaalan päivystystä koskevien erillismääräysten nykyaikaistamista varten on perustettu JUKO:n ja Sivistan työryhmä, jossa henkilöstön edustajana on ELT, kampusluottamusmies Anna Mykkänen ja varahenkilönä ELL Miia Kontturi.

Halumme pitää kiinni kansainvälisesti huippuluokan koulutuksestamme ja merkittävästä roolistamme yhteiskunnassa.

Elias Dahlsten
ELT, elintarvikehygienian yliopistonlehtori
Eläinlääkäriliiton yliopistovaliokunnan puheenjohtaja,
Eläinlääkäriliiton hallituksen jäsen