Eläinlääkäreillä on koulutuksen myötä saatu osaaminen ja asiantuntemus eläinten fysiologiasta, anatomiasta, käyttäytymisestä ja tarpeista. Eläinten hyvinvointi on monisyinen kokonaisuus, jossa ihmisen oma kokemus ei aina ole paras mittari.
Eläimen hyvinvointia kuvatessa käytetään usein perustana näitä vuonna 1992 määriteltyjä vapauksia: Vapaus janosta ja nälästä, vapaus epämukavuudesta, vapaus kivusta, loukkaantumisista ja sairauksista, vapaus toteuttaa normaaleja käyttäytymismalleja ja vapaus pelosta ja ahdistuksesta.
Eläinsuojelutyön haasteita
Eläinsuojeluasioissa on usein kyse ihmisten pahoinvoinnista. Hyvin usein eläinten huonon kohtelun taustalla on ihmisten oma kurja elämäntilanne tai järkkynyt elämänhallinta. Eläinsuojelutyö vaatii ammattitaitoiset tekijänsä, jotka voivat riittävästi keskittyä tähän tärkeään tehtävään.
Monet eläinlääkärit ovat viranomaisen roolissa kunnassa, läänissä tai muussa valtion hallinnossa. Lainsäädännön soveltajan on noudatettava lakia. Vuosittaisia lakisääteisiä tarkastuksia tehdään muun muassa kenneleihin, lemmikkieläinkauppoihin, talleille ja kotieläintiloille. Maatiloille tehdään EU-säädöksiin liittyviä tarkastuksia ja tietenkin tarkastus, jos epäillään eläinsuojelulain rikkomista.
Eläinlääkärit tekevät yhä enemmän myös ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä tuotantoeläintiloilla. Tuotanto- ja lemmikkieläimiä hoitavat eläinlääkärit myös neuvovat eläinten omistajia eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa.
Eläinlääkäreiden työhön ja osaamiseen kuuluu myös eläintauteihin ja elintarvikehygieniaan liittyvää työtä.
Yksittäisen lemmikin pelastaminen ulkomailta kurjista oloista ei ole kotimaisen eläinkannan, eikä aina ihmistenkään, kannalta aina hyvä vaihtoehto. Suomeen tuodaan aina joskus esimerkiksi raivotautia tai muuta tarttuvaa tautia sairastava lemmikki, joka uhkaa Suomen hyvää, vähätautista tilannetta. Jos tautitilanne muuttuu, myös maassa vanhastaan olevat lemmikit, tuotantoeläimet ja joskus ihmisetkin altistuvat sille. Eläinlääkäriliitto kannustaa parantamaan eläinten oloja niiden omassa ympäristössä, ei tuomaan yksittäisiä lemmikkejä Suomeen.
Eläinten suojelu niiden omassa ympäristössä
Eläinlääkäriliitto on linjannut syksyllä 2009, että pelastustarkoituksessa tapahtuva yksittäisten eläinten maahantuonti ei ole eläinsuojelullisesti perusteltua.
Maahantuonti aiheuttaa merkittävän riskin sekä kansanterveydelle että eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Autettavia eläimiä on myös kotimaisissa löytöeläintaloissa ja että eläimen auttaminen paikan päällä ulkomailla on eläinsuojelullisesti perusteltua.
Lue artikkeli Pimeät koirat yhä keskuudessamme, Suomen Eläinlääkärilehti 1/10
Lue myös artikkeli eläinlääkärin lomamatkasta ja eläinten auttamisesta Egyptissä, Eläinturistina Luxorissa, Suomen Eläinlääkärilehti 8/09.
Lue läänineläinlääkärin artikkeli Eläinten matkustaminenja tuonti lisää tautiriskiä Suomessa,
Suomen Eläinlääkärilehti 10/07
Eläinlääkäriliitto vaikuttaa
Eläinlääkäriliitto on kannattanut eläinsuojelurikosten ja -rikkomusten seuraamusten koventamista sekä syyttämiskynnyksen alentamista. Eläinlääkäriliiton mielestä myös eläintenpitokieltorekisterin perustaminen on hyvä asia ja eläintenpitokieltoon ehdotettu eläinten omistamisen kieltäminen on myös tervetullut uudistus. Eläinsuojelurikosten seuraamusten tehostamiseksi tulee lisätä myös viranomaisten yhteistyötä.
Eläinlääkäriliiton kannanotto 1/10: Hyvin toimiva eläinsuojeluvalvonta edellyttää asiaan erikoistuneita virkamiehiä.
Eläinlääkärit vaikuttavat myös eläinten hyvinvointiin ja eläinsuojelurikkomuksiin liittyvän lainsäädännön ja muun hallinnon uudistamiseen.
Marraskuussa 2009 Suomen Eläinlääkäriliiton valtuuskuntaa otti kantaa: Hyvinvoinnin edistäminen vaati lainsäädännön muutosta.
Toukokuussa 2011 Eläinlääkäriliiton valtuuskunta otti kannan: Eläinjalostuksessa on keskityttävä eläinten hyvinvointiin.
Suomen Eläinlääkäriliiton hallitus hyväksyi tammikuussa 2011 seuraavat kannat: "Vasikoiden nupoutus ilman kivunlievitystä tulee kieltää. Riittävään kivunlievitykseen sisältyy kipulääkitys sekä paikallispuudutus ja rauhoitus eläinlääkärin harkinnan mukaan" ja "Porsaiden kastraatiosta tulee luopua kokonaan mahdollisimman pian. Porsaiden kastraatio ilman kivunlievitystä tulee kieltää." Belgian sininen -nautarodun tuonti ja jalostaminen halutaan estää Suomessa (4/11).
Suomen Eläinlääkäriliitossa toimi eläinsuojeluvaliokunta ja Eläinten hyvinvointikeskus eli EHK on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama (MMM), Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteyteen perustettu verkosto, joka yhdistää eläinten hyvinvointia ja eläinsuojelua koskevien lakien säätäjiä (MMM) ja valvojia (Evira) eläinten hyvinvoinnin tutkijoihin Suomessa. Myös eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa tehdään eläinten hyvinvointiin liittyvää tutkimusta.
Viime vuosina Eläinlääkäriliiton eläinsuojeluvalikunta on tehnyt aktiivista taustatyötä eläinsuojelulain uudistustarpeiden analysoimiseksi ja tavoitteiden linjaamiseksi. Valiokunta järjesti vuosina 2010-2011 muun muassa asiantuntijoiden kutsuseminaarit tuotantoeläinten, lemmikki- ja seuraeläinten sekä luonnoneläinten hyvinvoinnista ja ongelmista. Liitto on kutsunut eläinsuojelujärjestöt yhteiseen verkostoon keskustelemaan uudistuksesta.
EHK:n kokoama kansallinen eläinten hyvinvointiraportti, joka oli laajalla lausuntokierroksella 15. elokuuta 2011 saakka. Lopullinen raportti on EHK:n sivuilla alkuvuodesta 2012.
Vuonna 2009 marraskuun alusta voimaan astuneen uuden eläinlääkintähuoltolain myötä on saatu uusia seutukunnallisia yksiköitä, joissa eläinlääkäreiden työt voidaan jakaa siten, että eläinsuojelutyöllekin on riittävät resurssit. Niin sanottuja valvontaeläinlääkäreitä on palkattu seutukuntiin lähes 40. Näille eläinlääkäreille on tarvetta ja heidän työnsä edistää eläinten hyvinvointia.
Eläinlääkäriliiton lausunnot -sivulle
